Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tarinat

Tänne tulevat tarinat. Ja ennen kuin rupeat kirjoittamaan tarinaa, sinun pitää tietää nämä seikat:

Kirjoitamme menneisyydessä tapahtunutta eli näin: 

Menimme saalistamaan. Näimme kanin, mutta se meni piiloon.

Ensiksi. Kirjoitamme minä-muodossa eli näin:

Menin ulos leiristä. Sandra seurasi minua.

Puheenvuorot alkavat eri riviltä eli näin:

Menin ulos leiristä. Sandra seurasi minua.

"Miksi seuraat minua?" kysyin.

Puheenvuorot ovat siis "-merkin sisällä. ! ja ? ovat myös niiden sisällä, mutta kun siinä pitäisi olla piste se on näin:

"En minä sinua seuraa", Sandra sanoi.

Toivottavasti tästä oli apua :'D Ja tohon Nimi kohtaan laitat sutesi nimen ja tuon lauma. Sinun ei tarvi laittaa nettinimeäsi minnekään.

 

Vuodenaika: Syksy, riista on jo kaikilla laumoilla vähentynyt.

Jos et kirjoita KAHTEEN VIIKKOON sudellasi menetät sen.

 

Vieraskirja  1  2  3  4  > [ Kirjoita ]

Nimi: Northerly, Bourne

31.07.2017 14:15
Katselin ympärilleni ja näin Rtan vähän kauempana.
"Hei, miten menee?" haukahdin. Rita hymyili iloisesti.
"Paremmin kuin hyvin, kiitos sinun." Rita nuolaisi kuonoani, ja hymyilin.
"Oletko menossa partioon?"
"Olen", Rita ehti vastata, kun jo kuului äkäistä ulvontaa. Säpsähdin ja katsoin ulvonnan suuntaan.
"Pitää mennä. Nähdään pian!" Rita sanoi ja sipaisi kääntyessään hännällä rintaai. Istuin ja jäin katsomaan, kun Rita hävisi näkyvistä. Päätin mennä pentupesälle.
"Hei, Jääpallo! Missä Lumipallo?" Kysyin sinisilmäiseltä pennultani, samalla kun nuolin häntä emomaisesti puhtaaksi.
"Älä nuole, isä!" Jääpallo sanoi ja luikerteli pois. "Lumipallo on tuolla. Pese häntä!" nuori narttu juoksi Snown luo. Lumipallo oli vähän syrjemmässä.
"Heips, Lumipallo" Mitä kuuluu?"
"Ihan hyv..." hän oli aloittamassa, kun Isabella ryntäsi sisään.
"Missä Mörkö on? Olen etsinyt sitä joka paikasta! Onko kukaan nähnyt Mörköä?" hän ulvoi hädissään. Hetken päästä Jimmy rymisti paikalle.
"Mitä? Onko Mörkö karannut!? Odota.." Jimmy nelisti Alfan pesää kohti. Pinkaisin ulos. Mietin hetken, ja aloin kierrellä ympäri leiriä. Leiri oli täynnä ulvontaa.
"Hetkinen..?" sanoin itsekseni. Ihan niinkuin Mörkön hajua!! Totta se oli. Lädin seuraamaan hajujälkeä. Kohta jo ravasin nopeasti. Minne hajuvana on menossa, mietin. Kohti Lean reviiriä, tajusin kauhuissani.
"ONko se typerä pentu mennyt vieraalle reviirille?!!" ulvahdin hiljaa, vihaisena. Vastaan tuli puro. En edes kokeillut veden lämpöä, vaan loikkasin suoraan keskelle sitä. Olin vähällä karjaista, kun vesi oli niin kylmää, mutta onnistuin pitämään suuni kiinni. Aloin rivakasti uimaan rannalle. Siellä ravistelin turkkiani. Olin vielä bOurnen alueella. Olisiko mahdollista, että..? -ei, pentu oli mennyt Lean reviirille.
"Se .......... ..." mumisin vihaisena mutta hiivin kuitenkin vieraan lauman alueelle. Kuulin puhetta, joka kuulosti aivan omituiselta. ja vähä kauempana raivokasta murinaa. Siirryin eteenpäin ja näin kaksi pitkätassua. Kauempana vieras susi piteli tutun näköista koiranpentua maassa. Henkäisin kauhuissani. Pitkätassut lähtivät sutta ja koiranpentua kohti. Samassa kuulin rapinaa takanani. Valkoinen viuhahdus kulki nopeati ohitseni, ja katsoin vapisten, kuinka Lumipallo hyökkäsi aikuisen suden kimppuun.
"Lumipallo!!" karjuin niin kovaa kuin pystyin.
"Voi..." sanoin hiljaa. Pitkätassut lähestyivät tappelevaa kolmikkoa. EN ehtinyt ajatella, vaan hyökäsin isomman kimppuun kaataen sen. Kumpikin heistä karjahti jotain ihmeellistä. Nousin takajaloilleni Kaatuneen pitkätassun päälle ja läimäisin pystyssä olevaa etutassuillani. Maassa oleva huudahti jotain, ja keskityin pitämään sitä maahan. Kuulin rasahduksen. Pelkkä metsäneläin varmaan. Samassa kuului hassu viuhahdus, ja tuntui kuin kalloni olisi räksähtänyt moneksi palaseksi. Juuri, ennenkuin pyörryin, kuulin myöhästyneen huudon:
"Varo, isä!"

(Sorry Kaakao, jos sulla oli tarkoitus jatkaa tarinaasi...)

Nimi: Mörkö (Bourne)

24.07.2017 12:09
Murjotin pentupesän nurkassa, ja katselin tiivistä oksaseinää. Lumipallo oli rasittava, vaikka Ritan pentu olikin. Minua ei hyväksytty Bournessa! Kaikki sanoivat, etten ole susi ja olen ihan joku toinen eläin. Mikä eläin minä sitten olen!? Olenhan ihan suden näköinenkin. Paitsi, jos en kuulukkaan Bourneen! Ehkä minun pitäisi olla erakko? Mutta hetken mielijohteesta päätin ryhtyä erakoksi. Nousin seisomaan ja katselin ympärilleni etsien pakoreittiä. Pentupesän seinämässä oli yksi reikä, joka johti tien ulos. Katselin ympärilleni ja varmistin ettei Snow tai kukaan pennuista näkisi, ja pujahdin ulos. Raikas tuuli puhalsi turkkiini ja haistelin tyytyväisenä ilmaa. En ollut päässyt pitkiin aikoihin ulos. Kuulin puron solinaa edessäni ja muistin, että minun pitäisi ylittää puro. Juoksin puron ääreen ja astuin toisella etujalallani veteen. Vaikka vesi jäätävän kylmää, uin silti nopeasti puron yli ja ravistelin toisella puolella turkkini. Tärisin hetken hieman kylmästä, mutta lähdin silti juoksemaan eteen päin. Kohta edessäni näkyi kauas avartuva niitty ja tunsin innostuvani entisestään. Niityt olivat kivoja, siellä oli kiva leikkiä. Juoksin eteen päin, kunnes näin edessäni hassun näköisen läntin, joka jatkui sinne asti, mihin silmä vain kantoi. Astuin tassullani läntille, ettei odottamatonta sattuisi. Kun ei tapahtunut mitään, lähdin vain juoksemaan länttiä pitkin innoissani. Samassa eteeni ilmestyi kaksi pitkätassua. Säikähdin hieman niitä, mutta toinen niistä kurottautui silittämään. Se tuntui mukavalta, joten en vastustellut. Pitkätassu mumisi jotain, mutta en saanut selville mitä. Erotin vain sanan "koira". Kun pitkätassut olivat silitelleet minua hetken, jatkoin juoksemista. Samassa tunsin painon selässäni ja lysähdin maahan. Tunsin suuren painon päälläni ja tajusin tämän olevan joku susi.
"Mitä teet Lean reviirillä?!" kuulin uros-suden murisevan. En saanut ääntäni kuuluviin, tyydyin vain pelkkään vikisemiseen.

Nimi: Cara

22.12.2016 10:48
Apila: 16 kp:ta

Hippu: 22 kp:ta!

Northerly: 20 kp:ta!

Lumipallo: 3 kp:ta

Rita: 8 kp:ta

Tundra: 6 kp:ta


Nimi: Northerly, Bourne.

19.12.2016 17:46
Katsoin Ritaa yllättyneenä. Pian mielialani laski kohisten. Huokasin.
Katsoin Lumipalloa ja tämän sisarta. Katsoin sitten Ritaa.
"Voitko vahtia heitä hetken?", kysyin miettien samalla, pitäisikö narttu lupauksensa siitä, ettei enää rääkkäisi pentuja. Toinen nyökkäsi. Menin Snown luo.
"Hei, Snow. Tuota, kävisitkö... tulisitko mukaani?", kysyin. Narttu nyökkäsi.

"Niin", aloitin. "Voisitko ottaa Jää- ja Lumipallon hoitoosi? Ainakin siksi aikaa, kunnes he ovat partiosusia...", kysyin.
"Mitä ihmettä?? Miksi?", Snow kysyi.

Olimme lopulta saaneet sovittua Snowin kanssa. Pennut saisivat pian uuden emon, sijaisemon tosin. Olin varma, että Rita olisi jo tyytyväinen. Menin Alfan luo.
"Hei", sanoin. "Tuota, spisiko, että Snow ottaisi minun ja Ritan pennut hoitoonsa... Siis niin että Rita pääsisi partiosusien tehtäviin, ja Snow hoitaisi pentuja, kunnes heidän kulmahampaansa ovat kasvaneet.". Alfa katsoi minua oudosti.
"Miksi?".
"koska Rita... Koska pennut... Koska...". En osannut selittää.
"Ymmärrän. Pelkäät pentujesi puolesta. Tiedän, että Rita on niitä kohtaan aggressiivinen, mutta... Tahtooko hän eroon pennuista?". Alfa oli ymmärtänyt aivan väärin. En ollut huolissani siitä, mitä kumppanini pennuille tekisi, mutten jaksanut enää kinata. Sanoin vain:
"Sopii se hänelle".
"Entä oletko kysynyt Snowlta?".
"Olen".
"Ja se sopii hänelle?"
"Kyllä".
"No, sitten pulma on ratkaistu. Pennut muuttavat Snown luo, ja Ritasta tulee partiosusi".

Juoksin Ritan luo. Hän olisi varmasti mielissään.
"Heippa!", huudahdin ja nuolaisin tätä. "Onneksi olkoon! Sinusta tulee partiosusi! Pennut muuttavat Snown luo!", sanoin säteillen. Olin onneni kukkuloilla. Olin todella iloinen, että pystyin antamaan Ritalle tämän omasta mielestään varmasti mahtavan lahjan. Katsoin Ritaa innoissani.
"Eikö olekkin mahtavaa? Olen jo järjestänyt asian. Katso, tuolta Snow tuleekin! Hän selittää pennuille tilanteen.

Rita?? Ja tämmöinen miniskidi tarinahan tämä on, I am very sorry...:D

Nimi: Tundra, Lea

06.12.2016 21:53
Aurinko oli jo laskenut, ja viimeisetkin taivaalla häilyvät valonsäteet haihtuivat hämärän tieltä jättäen jälkensä vain pikimustan taivaan ja muutaman tuikkivan tähden. Oli niin pimeää, ettei puiden siluetteja enää erottanut, eikä kaukana siintävä meri enää kimmeltänyt horisontissa niin kuin valon tanssiessa päivisin sen aaltoilevalla pinnalla. Näin vain emoni kasvot - hän näki harmaan hohtavat kasvot kiiluvilla, ruskeilla silmillä.

Pöllön hiljainen huhuilu ja tuulen humina olivat yhdessä kuin kehtolaulu, ja huomasin silmäluomeni alkavan lupsua. Jostain kauempaa kuului puheensorinaa, mutta se ei ollut tarpeeksi estämään minua lipumasta tiedottomuuden rajamaille. Suljin silmäni ja annoin itselleni luvan unohtaa hetkeksi todellisuuden.

Olisin varmasti nukahtanut, jollei hiljaisuuteen turhautunut siskoni Raiku olisi tökännyt minua kuonolla kylkeen niin lujaa, että olin kierähtää selälleni. Loin narttuun vihaisen katseen ja kohotin kulmia kuin kysyäkseni äänettömästi, mikä Raikua oikein vaivasi.
Raiku kuitenkin väläytti kasvoilleen suloisen hymyn.
"Oliko rankka päivä?" hän kysyi viitaten nuokkumuseeni.
Pyörittelin silmiäni. "Viestien lähettely ja sen kirotun riistan raahaaminen oli jo itsessään aikamoinen urheilusuoritus!" tuhahdin ja viittasin partioisusien pesän suuntaan. Pidin toki partiosusien auttamisesta, mutta riistan syöminen oli tehnyt siitä astetta epämukavamman kiduten kuin mikäkin madonluikero.
"Tarkoitin sitä leikkijuttua..."
"Ääh-", aloitin selityksen keksimästäni leikistäni, jossa oli tarkoitus ärsyttää Omegaa ja aiheuttaa tälle pahaa mieltä. Emomme kuitenkin keskeytti sen pienellä haukahduksella, joka tarkoitti, että pitäisi nukkua. Emoni laski päänsä taas alas, ja sulki silmänsä. Odotimme hetkenaikaa, kunnes kuulimme pientä tuhinaa, ja olimme varmoja että hän nukkuisi.
Juttelimme vielä hetkenaikaa, mutta pian, kun Raikukin alkoi olla väsyksissä, hän ummisti silmänsä, ja minä tein samoin.

Nimi: Rita (Bourne)

01.12.2016 08:17
Säpsähdin hirvittävän unen jäljiltä.
*Reviireitä uhkaa ihmiset*, toistin mielessäni. Katselin kuinka Lumipallo ja Jääpallo nukkuivat vieressäni. Olin jo tottunut niihin. Onneksi Northerly antoi anteeksi.. Nuolaisin Jääpalloa ja Lumipalloa. Tiesin etten saisi enää nukuttua. Nousin hiljaisesti seisomaan ja ravistelin turkkini. Turkki tuntui raskaalta. Haukottelin ja tallusin pois karhunvatukoiden ympäröimästä pentupesästä. Kevyt aamu-usva teki turkkini kosteaksi ja se tuntui vieläkin raskaammalta. Maa oli kuurassa ja ilma oli kylmää. Vaikka oli varhainen aamu, aamu oli alkanut jo kirkastua. Hämärää oli silti. Tallustelin puron viereen ja katsoin puron toiselle puolelle, kitukasvuiseen metsään. Minulla oli jotenkin outo olo, halusin saalistaa. Hyppäsin veteen ja uin nopeaa puron toiselle puolelle. Toisella puolella ravistelin turkkini. Vesi oli jäätävän kylmää ja hytisin kylmästä. Lähdin tallustelemaan eteen päin. Haistelin ilmaa. Haistoin oravan laimean hajun. Lähdin jäljittämään oravaa, mutta tajusin että tuo oli mennyt jo kauas. Nyt haistoin kanin tuoreen tuoksun. Jäljitin tämän parin pensaan takaa. Menin matalalle, tuulen alapuolelle. Kani oli rouskuttamassa pienen koivun lehtiä. Tuo oli jo vaihtumassa talviturkkiin. Hyppäsin nopeasti kanin niskaan ja purin tätä. Kani oli nopeasti mennyttä. Lähdin tallustelemaan omahyväisenä kohti leiriä.
Kun saavuin leiriin, partiosudet olivat valmistautumassa jo aamupartioon. Northerly ei ollut menossa aamupartioon. Uros oli tuoresaaliskasan vieressä syömässä pientä hiirtä. Vein kanini tuoresaaliskasaan. Samassa Lumipallo ja Jääpallo pinkaisivat ulos pentupesästä.
"Saitpa ison kanin!" Jääpallo huudahti. Lumipallo katseli minua epäilevästi ja meni Northerlyn viereen.
"Voinko minäkin ottaa hiiren?" pentu kysyi isältään. Northerly vilkaisi minua nopeasti.
"Kyllä voit. Mutta anna Jääpallollekin", kumppanini vastasi. Lumipallo vinkaisi iloisesti ja valikoi tuoresaaliskasasta pulskan hiiren.
"Minä saan sitten enemmän kuin sinä!" Lumipallo tiuskaisi, kun Jääpallo yritti haukata hiirestä palaa.
"Yhtä paljon", sanoin ja Lumipallo näytti ärtyneeltä.
"Selvä sitten mutta minä haluan maukkaimman kohdan", Lumipallo sanoi. Jääpallo ei näyttänyt kovin iloiselta, mutta antoi asian olla. Pennut alkoivat syömään hiirtä. Kävelin Northerlyn viereen ja nuolaisin tätä päälaelle. Tiesin olevani tyhmä silloin.. Northerly nuolaisi takaisin ja tunsin, että meillä ei ollut enää riitaa.
"Pääsisimpä jo partiosusien pesään ja tehtäviin..", huokaisin.

Nimi: Northerly

19.11.2016 16:18
"Isä", Lumipallo kiljaisi minut nähdessään.
"Mitä asiaa sinulla on yksin kuljeskelemaan täällä metsässä? pelkkä en tiedä ei riitä vastaukseksi! Antoiko Rita luvan?!"
"Ei, mutta-" valkoinen karvapallo aloitti.
"Sinulla ei ole tänne mitään asiaa ilman aikuista sutta!", huusin. "Onko selvä!".
"On!"
"Hyvä! Nyt tulet meidän mukaamme. Ilman vastaväitteitä", lisäsin nähtyäni pennun ilmeen. Sitten hän seurasi minua, Catarinaa ja Joshuaa mukisematta. Pian olimme leirissä. Oli jo ilta. Menin nukkumaan syötyäni kaksi oravaa.
Unta//
Näin Henkisuden. En tuntenut kookasta urosta, mutta hän tunsi ilmeisesti minut.
"Hei", hän sanoi. "Olet tullut"
"Tullut mihin?" Katselin ympärilleni. Pelkkää valkoista. Henkäisin peloissani.
"O-olenko ku-kuol..-"
"Et"
"Vaan?!", tivasin.
"Olen tullut kertomaan suuresta vaarasta, joka uhkaa kaikkia ja kaikkea".
"Miksi sinä sen minulle kerrot? Vai kerrotko?"
"Kerron".
"En ole mikään suojelus-susi!"
"Nyt olet". Susi hymyili hieman ivallisesti.
"En!"
"Kuuntele. Ja rauhoitu". Hän katsoi minua silmiin. Yht´äkkiä olin tyystin rauhallinen.
"Hyvä. Kuuntele sitten..." hän aloitti. "Olen saanut viestin eräältä toiselta henkisudelta. Hän on kertonut tämän minulle".
Minua raivostutti tämän henkisuden omahyväisyys, mutta pysyin vaiti.
"Reviirejä uhkaa ihmiset. Heidän reviireillään ei ole enää tilaa. He aikovat tuhota kaikkien eläinten reviirit. Kaikkien"...

//joku mistä tahansa laumasta, joka saa saman viestin

Nimi: Lumipallo, Bourne

19.11.2016 15:52
Makasin pentupesässä. Haistelin ilmaa, raikasta sellaista. *Syksy... ihanaa, kun lumi ei ole vielä maassa, ei ole liian kuuma, ja on pimeää... Kirkaassa ei näe mitään, kun valo sokaisee niin...* ajattelin iloisena. Tai no, ennemmin tyytyväisenä. Nousin ylös. Emo makasi kauempana pienellä kerällä. Katsoin häntä hieman vihaisena. *Hän ei välitä minusta ja siskosta lainkaan!*, puhisin ajatuksissani. Kävelin ulos. Sivultani kuului pieni risahdus. Samassa Jääpallo loikkasi kimppuuni. Hän näykkäisi minua korvastani. Kierähdin nopeasti ympäri ja painoin sisareni maahan.
"En jaksa nyt leikkiä", sanoin tylysti.
"Hyvä on! Arvon herra tylsimys!" Jääpallo loukkaantui. En katsonut tarpeelliseksi pyytää anteeksi. Päästin toisen altani, ja lähdin jolkottelemaan ulos leiristä. *En kyllä kysynyt lupaa... No, pidän huolen, ettei kukaan näe minua*, ajattelin. Olin jo Dawnien rajalla. *Kävisinkö vilkaisemassa..-* En ehtinyt ajatella loppuun, kun haistooin tutun tuoksun...

Nimi: Hippu, Dawn

07.11.2016 17:22
Räpyttelin silmäni auki. Oli aamu. Kehoni tuntui vielä raskaalta unen jäljiltä ja venyttelin jokaista jalkaani vuorollaan haukotellen samalla leveästi. Sitten vilkaisin emoa. Hän nukkui yhä.
"Emo." Nuolin emon lapaa. "Voinko mennä ulos?"
Hän avasi unisena silmänsä ja katsoi minua unensumeilla silmillään. "Huomenta, kultaseni", hän vinkaisi lempeästi, nousi ylös ja venytteli etujalat edessä. "Mitäs olet vailla?"
"Haluaisin ulos", ilmoitin. "Pääsenkö?"
Emo naurahti lempeästi ja nuolaisi päätäni. "Menehän jo, pikkuinen. Kunhan et tee mitään hölmöä, lupaatko?"
"Lupaan." Nuolaisin huuliani - en ollut varma, voisinko olla tekemättä jotakin typerää, jos houkutus iskisi. Tepsuttelin ulos. Korvani nousivat pystyyn, kun näin Apilan makaamassa maassa nukkuvien sisarustensa ympäröimänä. Menin rauhallisesti heidän luokseen ja vilkuilin ohimennessäni pentuja, jotka näyttivät olevan syvässäkin unessa. Istuuduin Apilan viereen. Hänen korvansa liikahti suuntaani ja hän nosti päänsä ja katsoi minua.
"Huomenta", toivotin hymyillen aavistuksen.
"Huomenta", Apila sanoi, laski päänsä käpälien varaan ja nosti sen taas.
Kun hän ei sanonut mitään, minä vilkaisin takanani tuhisevaa Lehteä ja totesin: "Taitavat olla syvässäkin unessa."
"Joo, he nukahtivat kun sinä vielä nukuit."
Hymähdin lämpimästi. Asetuin itsekin vatsalleni siihen Apilan viereen ja huokaisin hiljaa. "Sittenhän oli ihan hyvä että heräsin nyt enkä myöhemmin." Vilkaisin Apilaa ilkikurinen pilke silmissäni. "Vai mitä luulet?"

//Apila?

Nimi: Apila (Dawn)

06.11.2016 22:33
//JATKOA HIPULLE//
"Niinpä", haukahdin ja huiskautin häntääni kun Hippu tassuteli Serenan luo. Hymyilin hieman. *"Älä katso minua noin, Apila.. Häiritsevää"* Hipun sanat pyörivät päässäni. Mitä hän mahtoi tarkoittaa? Hymyilin Hipun perään ilkikurisesti. Olin Hippua suurikokoisempi, myös kaikkia pentuetovereitani. Lehti oli melkein samanpituinen kuin minä. Hieman lyhyempi. Korsi oli keskipituinen meistä. Pisara oli kaikkein pienin. Pian Gold -emomme- huhuili meitä.
"Nukkuma-aika! Korsi, Pisara, Lehti ja Apila!" Gold huuteli.
"Joo joo!" Pisara ulvahti hieman pettyneenä. Lehti ja Korsikin mutisivat vastaväitteensä. Minä jolkottelin kiltisti emon luokse ensimmäisenä. Mielessäni olin hieman pettynyt. Pian Lehti saapui paikalle. Korsi ja Pisara tulivat luoksemme samaan aikaan.
"Hyvä", emo anoi. Kävelimme emon perässä pentupesään. Gold istahti ja kävi siitä makaamaan. Lehti, Pisara ja Korsi käpertyivät emon viereen. Tungin Pisaran ja Lehden väliin. Emo nuolaisi meidän kaikkien päälakea. Sitten kuulin Pisaran tuhisevan rauhallisesti. Hän nukkui. Pian Gold, Korsi ja Lehtikin nukkuivat. Nukahdin viimeisenä.

Emo nuoli päätäni.
"Herätys Apila", emoni sanoi nuolaisujen lomassa.
"Isänne tulee käymään", emo sanoi. Kuin taikaiskusta piristyin ja ponkaisin ylös. Pisara ja Lehti oli jo suittu. Emo nuoli minua vielä kaksi kertaa ja sitten hän siirtyi Korren luo.
Katsahdin uloskäyntiä. Sillä hetkellä kun Korsi oli suittu, Night astui sisään.
"Isä! Isä!" kaikki pennut, minä mukaanlukien haukahdimme innoissamme.
"Heh heh! Rauhoittukaapa pentuseni", Night yritti rauhoittaa meitä ja nauroi kun pompimme tuon jalkoja vasten.
"Hei Gold!" isäni sai lopulta sanottua ja hän asteli emon luokse, varoen meitä.
"Hei rakas", Gold sanoi lempeästi ja nuolaisi Nightin kuonoa. Night nuolaisi Goldin korvaa. Korsi, Pisara, Lehti ja minä saimme päähämme leikkiä painia. Aloimme painia isän ja emon edessä. Emo nojasi päänsä isään ja isä painoi päänsä emon pään päälle.

Makasin tylsistyneenä leirissä. Lehti, Korsi ja Pisara olivat nukahtaneet. Makasin maassa ja katselin ympärilleni. *Heräisiköhän Hippu pian?* mietin.
//Hippu?

Nimi: Hippu, Dawn

04.11.2016 16:39
//JATKOA APILALLE//

Istuskelin sudenmitan päässä toisista, ja katselin, kun Omega - Apila - oli syövinään Korren tuomia kiviä. Muut olivat jo "syöneet" mutta Apilan kuului arvojärjestyksen mukaan syödä viimeisenä - vaikka leikkimässä olimmekin. Hetken kuluttua suurikokoinen urospentu lopetti, vilkaisi minua. Liikautin korviani kysyvästi eteenpäin ja Apila tepsutti luokseni.
"Betan ei ole sopivaa puhella Omegan kanssa", totesin pilke silmäkulmassa, väläytin aavistuksen pienen hymyn hänelle kääntymättä kuitenkaan katsomaan häntä.
"Niinpä." Huomasin Apilan vilkaisevan minua ilkikurisesti ja käännyin katsomaan häntä.
Räpäytin silmiäni jokseenkin vaivautunut hymy huulillani ja ynähdin hiljaa: "Älä katso minua noin, Apila.. häiritsevää."
Apila naurahti. "Vai niin."
Käännyin katselemaan käpäliäni, jonka jälkeen murahdin: "Menepäs, Omega tekemään jotakin järkevämpää, kuin paikallaan jököttäminen."
"Omega" teki työtä käskettyä.

"Hippuu", huhuili emo pentue-emojen pesästä.
Käänsin pääni sen suuntaan keskeyttäen leikin. Olin ollut juuri antamassa käskyä metsästäjä-Korrelle, kunnes emon ääni oli keskeyttänyt.
"Mitä?" huusin takaisin.
"Nukkumaan. On jo myöhä."
"Mutta emo, meillä on leikki kesken!" ulvaisin vastaan.
"Voitte jatkaa leikkiä huomenna. Pisaran, Korren, Apilan ja Lehdenkin täytyy tulla jo nukkumaan, heidän emonsa mukaan."
Vilkaisin lähelläni olevaa Apilaa ja kohautin harmistuneena lapojani.
"Kai se on pakko mennä", mutisin.

//Apila, ei haittaa ettet oo kirjottanu :) Eihän sitä aina voi ehtiä tai jaksaa.

Nimi: Northerly

03.11.2016 16:54
"Anteeksi...", kuulin Ritan sanovan. Katsoin etutassujani.
"Minunhan niin pitäisi pyytää! Anteeksi", huokasin. Mörkö oli takanamme.
"Saat", sanoimme yht´aikaa Ritan kanssa.
"hei, älä matki!", vitsailin.
"Minä aloitin ensin!" Rita vastasi.
"Eihän!"
"kyllä! Naarat ensin, pöhkö".
"Muistan tuon keväällä heikkojen jäiden aikaan", uhkasin leikilläni. Oli mukavaa, kun saimme sovittua.

Nimi: Apila (Dawn)

03.11.2016 15:30
Katselin kun Pisara lähti "partioimaan" ja Korsi taas "saalistamaan". Lehti katseli kaikkia ylimielisesti Alfana. Hippu katsoi minua.
"Vaihtaisitko minun makuualuseni? Siinä oli kiviä!" Hippu sanoi muka vihaisesti. Nyökkäsin esittäen pelokasta, vaikka olin Hippua kaksi kertaa suurempi. Hymyilin hiukan ja aloin muka vaihtaa Hipun olematonta makuualusta.
"Valmis", sanoin parin silmänräpäyksen päästä.
"Hyvä", Hippu tuhahti muka ärsyyntyneenä, mutta näin pilkettä Hipun silmäkulmassa.
"Palasin partiosta!" Pisara ilmoitti ja Lehti nyökkäsi.
"Ei mitään erityistä", Pisara sanoi vielä. Samalla hetkellä Korsi tuli myös luoksemme.
"Toin saalista", tuo mutisi kiviä suussaan. Aloimme syödä "saalista". Minä olisin viimeisenä, kuten Omegan arvojärjestyksessä kuuluu.
//Hippu? Et hitannu liikaa c: Oon TOSI pahoillani etten oo kirjoittanu Apilalla. *kumartaa syvään*

Nimi: Hippu, Dawn

31.10.2016 18:20
"Joo, leikitään vaan."
Väläytin Apilalle pienen hymyn. Hän käveli sisariensa luo ja minä seurasin häntä. Jäin hänen vierelleen, kun hän pysähtyi.
"Haluatko olla Beta, Alfa, Omega vai metsästäjä?" kysyi Pisara Lehden vierestä.
Vilkaisin Apilaa ja nuolaisin huuliani hieman epävarmana. "Vaikkapa... Beta, jos se sopii kaikille..?" Silmäilin toisia häntä alhaalla vispaten.
"Sopii", Korsi sitten sanoi ja hymyili.
Hymyilin takaisin ja istahdin; olin ollut hieman jännittynyt näiden pentujen seurassa vaikka tiesin heidän olevan mukavia.
"Minä olen sitten Alfa", ilmoitti Lehti, kuin asia olisi ollut itsestäänselvyys.
"Ei, kun minä olen Alfa!" pisti Pisara vastaan.
"Etpäs ole. Sinä olit viimeksi!"
"Korsipas oli viimeksi!" Pisara haukahti vastustavana.
Vilkaisin Apilaa hieman vaivaantuneena. Jouduin taittamaan niskani lähes takakenoon, sillä hän oli huomattavasti minua isompi. Mikähän olisi tilanne, kun olisimme täysikasvuisia...? Apila kohtasi katseeni ja kääntyi sitten takaisin sisariensa puoleen.
"Sopikaa jooko nopeasti", hän haukahti. "Muuten emme pääse ikinä leikkimään!"
Lehti avasi suunsa sanoakseen, että oli hänen vuoronsa olla Alfa. Mutta sitten minä avasin rohkeasti suuni ja haukahdin kimeällä pennun äänelläni: "Sovitaan niin, että Lehti on tällä kertaa Alfa, minä olen Beta kuten jo sanoinkin, Pisara on.. niin, mikä sinä haluaisit olla?" Katsoin Pisaraa odottavana.
"Vaikka metsästäjä", hän mutisi.
Nyökkäsin ja kohtasin Korren katseen. "Sinä taidat olla Omega. Vai?"
"Minä olin viimeksikin Omega!" hän purnasi.
"Vaikka ehkä olitkin, niin jos emme nyt aloita leikkiä, jökötämme tässä vielä auringon laskettua!" kivahdin. Käännyin katsomaan Apilaa. "Vai tahdotko sinä olla Omega?"
Hän kohautti lapojaan. "Voin minä olla."
"Selvä sitten. Apila on Omega, Korsi metsästäjä, minä Beta, Lehti Alfa ja Pisara.. partiokoira ehkä?"
Pisara nyökkäsi. Aloitimme leikin. Koska minä olin Beta, käännyin äsähtämään Omega-Apilalle muka äkäisesti: "vaihda makuualuset niin kuin olisi jo!"
Apilan lähtiessä tallustamaan vähän matkaa pois päin, menin muiden luo.
"Pisara, on sinun vahtivuorosi", sanoi Korsi.
Samassa Apila ilmestyi jostakin luoksemme ja ilmoitti vaihtaneensa aluset.
"Hyvä", tokaisin.

//Apila? Toivottavasti en hitannu ketään liikaa...

Nimi: Apila (Dawn)

30.10.2016 21:56
Huiskautin häntääni hieman.
"Ja minulla on toinenkin sisko, Pisara", haukahdin.
"Eli sinulla on kaksi siskoa, Korsi ja Pisara, sekä yksi veli, Lehti?" Hippu varmisti.
"Joo. Onko sinulla sisaruksia?" kysyin Hipulta. Hippu ravisti päätään. Kohautin lapojani.
"Eipä se niin haittaa, heistä on usein vain riesaa", sanoin.
"Niin", Hippu haukahti mietteliäänä.
"Tuletteko leikkimään laumaa?" kuulin Korren kirkkaan äänen.
"Haluatko tulla?" kysyin Hipulta. Korsi, Pisara ja Lehti katsoivat meitä kysyvästi.
"Saat olla Alfa jos haluat!" Pisara houkutteli Hippua. Sitten Hippu vastasi:
//Hippu? (jos tuut siihen leikkiin niin saat ite päättää kuka mene alfaksi ja kuka omegaksi jne.)

Nimi: Cara

30.10.2016 10:14
Mörkö: 5 kp:ta

Northerly: 17 kp:ta

Rita: 17 kp:ta

Hippu: 35 kp:ta!

Apila: 15 kp:ta

Savu: 5 kp:ta


Nimi: Hippu, Dawn

30.10.2016 09:04
//JATKOA APILALLE//

Räpäytin silmiäni hieman hämmentyneenä. Hämmentyneenä siitä, kun Apila tuli kysymään minulta, haluaisinko leikkiä. Eihän siinä tietenkään mitään ihmeellistä ollut, sillä olimme kumpikin pentuja ja jollain asteikolla myös toveruksia.
"Vaikka", vastasin.
Olin hetken aivan paikallani siinä Apilan lähellä, kuin en olisi ollut aikeissakaan lähteä yhtään mihinkään. Sitten tökkäsin Apilan rintakehää käpälälläni ja haukahdin hilpeänä: "Ota kiinni jos saat!" Ampaisin salamana juoksuun ja kuulin Apilan yllättyneen ulahduksen, ja sitten käpälien töminää, kun hän lähti perääni. Juoksin suurta kehää hetken, jatkoin sitten suoraa täyttä häkää - kunnes äkisti törmäsin emoon, joka oli juttelemassa isäni kanssa.
"Anteeksi, emo", sopersin puuskuttaen.
Aloin juosta vasemmalle, mutta sitten tunsin kosketuksen kyljessäni.
"Kiinni jäit!"
Käännyin ympäri. Apila seisoi edessäni rintakehä kohoillen. Hymyilin ystävällisesti ja otin askeleen eteenpäin. Samassa hyppäsin Apilan kimppuun, kaadoin tämän maahan selälleen ja aloimme painia. Hopeanharmaa pentu koetti näykkiä kaulaani ja kuonoani kimeästi haukahdellen ja pariin kertaan onnistuikin. En osannut ollenkaan varautua hänen seuraavaan liikkeeseensä; hän kierähti ympäri, niin että minä olin hänen allaan eikä hän minun allani. Katsoin Apilaa silmät suurina; uroksella riitti voimia, nyt jo pentunakin. Aloin vingahdellen kiemurrella hänen allaan.
"Päästä ylös", vinguin.
Apila siirtyi päältäni, jolloin kömmin käpälilleni. Varoittamatta pukkasin hänen kylkeään ja kaadoin taas maahan. Päästin kurkustani pentumaisen kimeän ulvonnan mutta päästin ystäväni sitten nousemaan. Istuuduimme hetkeksi vieretysten. Pentuepesästä kuului vinkunaa ja kimeää haukahtelua.
"Korsi, tulehan tänne."
Ääni sai minut höristämään korviani.
"Onko Korsi sinun siskosi?" utelin Apilalta.
"On", hän vastasi, "ja Lehti on minun veljeni."
"Ai." Heiluttelin häntääni maassa pentuepesää mietteliäänä katsellen.

//Apila?

Nimi: Savu (Bourne)

30.10.2016 00:28
Kävelin Pallukan luo Puhku perässäni.
"Haluatko leikkiä kanssamme painia?" kysyin nartulta haastavasti.
"Jos uskallat!" Puhku lisäsi takanani.
"Tietenkin uskallan senkin..", Pallukka haukahti ilkikurisesti ja pomppasi kimppuuni. Yllätyin vedosta ja jäin rimpuilemaan alle. Puhku hyppäsi Pallukan kimppuun ja minä hyppäsin Puhkun kimppuun. Pallukka loikkasin minun päälleni ja kierimme yhdessä ympäri pentupesää. Nauroimme iloisina. Sitten Puhku liittyi seuraamme ja pian paini johti siihen että kaikki nauroivat.
"Hyvin meni Pallukka", Puhku sanoi ja läpsäisi pallukkaa. Pallukka hymyili ja katsoi Puhkua. Puhku päätti mennä leikkimään Pikkuisen kanssa. Jäimme kahdestaan.
"Olet hippa", naurahdin ja läpsäisin pallukkaa lapaan. Pallukka hätkähti hymyillen. Sitten tuo ryntäsi perääni. Loikin karkuun ja Pallukka juoksi perässäni. Pian Pallukka saavutti minut ja läpsäisi minua.
"Hippa!" Pallukka huusi leikkisästi. Lähdin iloisena perään.
//Jatkan myöhemmin Pallukalla

Nimi: Apila (Dawn)

29.10.2016 21:51
Heräsin kun siskoni Korsi tökki minua.
"Herää Apila!" Korsi haukahti.
"Me leikitään laumaa", veljeni Lehti sanoi jostain kauempaa. Räväytin silmäni auki ja katsoin Kortta.
"Tule nyt!" Korsi sanoi ja käveli hieman kauemmas. Nousin ylös ja kävelin Korren, Pisaran ja Lehden luo.
"Minä olen Alfa!" Pisara määräsi.
"Minä olen Beta!" ulvahdin.
"Minä olen metsästäjä!" Korsi ulvoi.
"Sinusta tulee Omega Lehti", Pisara haukahti hieman pahoittelevasti.
"Selvä, kunhan ensi kerralla en joudu olla Omega", Lehti sanoi.
"Et joudu", sanoin. Aloitimme leikin.
"Korsi,ala saalistaa!" Pisara määräsi. Korsi nyökkäsi ja lähti pentupesästä "saalistamaan".
"Onega vaihda sillä välin makuualuset!" Pisara sanoi ja Lehti alkoi "vaihtaa makuualusta".
"Beta, miten päiväsi sujui?" Pisara kysyi.
"Hyvin Pisa... Alfa", haukahdin iloisena.
"Toin saalista", Kirsi mutisi. Tuon suu oli täynnä kiviä.
"Hienoa", sanoin.
"Ja minä vaihdoin makuualuset", Lehti sanoi.
"Syödään siis", Pisara sanoi. Pisara "söi" neljä kiveä esittäen syövänsä, mutta viskasi kivet sitten pois. Sitten minä "söin" kolme kiveä. Korsi "söi" myös kolme kiveä. Lehdelle jäi vain yksi kivi.
//Skip muutama viikko//
Ruoka-aika oli juuri. Olimme oppineet syömään saalista viikko takaperin. Keräännyimme riistakasan ympärille. Alfa käveli nälkäisen näköisenä kohti riistaa. Riistakasassa lojui kolme oravaa, yksi harakka, kaksi varista ja kani. Alfa söi oravan, osan kanista ja variksen. Beta söi oravan ja osan kanista. Pian Sirena ja Hippu kävelivät riistaa kohti. Sirena söi variksen Hipun kanssa. Sitten me kävelimme syömään. Emo söi harakkaa Lehden kanssa. Minä, Korsi ja Pisara söimme loput kanista. Harakasta jäi puolet jäljelle. Kun kaikki muut paitsi Omega olivat syöneet jäimme katsomaan mitä Omegalle jäi. Omega sai vain palan oravaa ja rippeitä sekä jäämiä. Omega söi oravan palan ja kolusi luita. Kun Omega sai syötyä kaiken mitä tuolle jäi, tassuttelimme pentupesää kohti. Itse jolkotin Hippua kohti.
"Leikitäänkö jotain Hippu?" kysyin Hipulta.
//Hippu?

Nimi: Rita (Bourne)

29.10.2016 11:29
Havahduin unesta, kun kuulin tutun suden ulvontaa.
*Northerly*, ajattelin. Nousin ylös. Yhtäkkiä tumma hahmo meni ohitseni.
"Rita, mennään etsimään Northerly!" kuulin tutun pentuäänen. Mörkö.
"Eikö sinun pitäisi nukkua?" tuhahdin.
"Ei. Olen yhtä iso kuin sinä", Mörkö sanoi. Tuhahdin. Mörkö tulisi väkisin mukaan. Lähdimme kävelemään kohti leirin uloskäyntiä. Kukaan ei ollut valveilla. Satoi aivan kaatamalla ja pian turkkimme olivat erittäin märät. Northerlyn ulvonta kuului lähempää. Mörkö tallusteli edessäni päättäväisesti.
"Huhuu!?" Mörkö huusi.
"Northerly?!" tämä jatkoi. Haistoin laimean Northerlyn hajun. En nähnyt enää mitään. En edes Mörköä.
"Rita, Northerly löytyi! Tule tänne!" kuulin yht´äkkiä Mörön äänen takanani. Tallustelin äänen suuntaan. Northerly ja Mörkö olivat suuren pensaan alla. Sen verran näin. Ryömin Mörön ja Northerlyn luo.
"Northerly, eksyitkö sinä?" Mörkö kysyi. Northely huokaisi. En osallistuisi keskusteluun. Katselin vain sadepisaroita, jotka satoivat ulkona. Ravistelin vähän turkkiani.
"Rita, älä nyt olen aivan litimärkä!" Mörkö huusi. Pitäisiköhän minun nyt antaa Northerlylle anteeksi? Pitäisi kai. Käänsin katseeni Northerlyyn.
"Anteeksi.."

//Sorry, tönkkö tarina.. Mut Northerly?

Nimi: Northerly

28.10.2016 13:38
Katsoin Ritaa hetken silmiin. Sitten en enää kestänyt, vaan äänsin pääni toiseen suuntaan. Loikkasin pitkällä hypyllä ulos pentupesästä. Näin Omegan, ja menin hänen eteensä.
"Mene katsomaan, että pennuilla on kaikki hyvin", ärähdin. "Tee jotakin äläkä seiso siinä kuin mikäkin tatti!" sihahdin uudelleen. Omega nyökytti hätäisesti päätänsä. Istahdin aloilleni. Omega tuli pesästä.
"No?", tivasin.
"Hy-hyvin heillä menee".
"Vaihda heidän makuualusensa. Sitten vaihdat minun aluseni, onko selvä? Voit saman tien vaihtaa kaikki aluset pentupesästä ja Rajapartiolaisten ja metsästäjien pesästä". Olin todella pahalla päällä.
"J-juurihan minä niin tein", uros intti. Pomppasin seisomaan ja murisin.
"Ja teet nytkin!" huudahdin. Omega meni. Huomasin Alfan. Menin hänen luokseen.
"Omega ei tottele käskyjä vaan jää inttämään", kanteliun suurennellen asioita.
"Niin vai? No, sinä voit hoitaa hänet, eikö niin? Ei se minun ongelmani ole", sanoi Alfa. *Eihän tuo osaa hoitaa edes tehtäviään!! Mokoma...*. Loikkasin parilla pitkällä hyåullä ulos leirisä. Ohimennen tiuskaisin Omegalle, joka kantoi pehmikkeitä, sanat:
"Paras olla nopea tai...". En edes huomannut, kuinka Omega vaivihkaa näyttiminulle kieltään. Alkoi sataa kovaa. En välittänyt. Olin jo syvällä reviirillä, kun yht´äkkiä huomasin jotakin: en tiennyt, missä olin. Sade oli jo huuhtonut hajujälkeni, joten en edes voinut suunnistaa "mahtavan" jäljittämiseni avulla. Loikkasin tukevalle koivunoksalle. Ulvoin täyttä kurkkua. *Ehkä joku kuulee sen...*

//Joku?

Nimi: Hippu, Dawn

27.10.2016 12:53
Tepsutin eteenpäin korvat tarkkaavaisesti eteen suunnattuina. Ilma tuntui kylmältä mutta edestakaisin liikkuvat sudet eivät näyttäneet olevan ollenkaan viluissaan. Istahdin maahan utelias katse silmissäni loistaen. Leiri näytti suurelta ja minun olisi tehnyt mieli tarkastaa jokaikinen pesä, mutta en tiennyt, olisiko se viisasta. Jos vaikka joku pahalla tuulella oleva laumatoveri ottaisi pahasti sen, jos niin vain tunkeudun pesään.
"Omega! Mene katsomaan, onko Sirenalla Hipun kanssa kaikki hyvin." Tuo tuttu ja hieman käskyttävä ääni sai katseeni kulkeutumaan isään, joka ilmeisesti oli äänen lähde. Hän väläytti hampaitaan lähellään seisovalle, pienikokoiselle nartulle. Kallistin päätäni tämän lähtiessä kulkemaan minua kohti.
"Oletko sinä Omega?" kysyin kuin varmistaakseni asian.
"Olen", hän murahti vastaukseksi. "Oikea nimeni on Berry."
"Jaahas", sanoin hitaasti. Väläytin nartulle ystävällisen hymyn, hän näytti niin surkealta. Berrykin hymyili pienesti mutta löntysti sitten ohitseni kohti karhunvatukkapensasta, jossa emo oli.
"Minä tulen myös!" hihkaisin ja loikin hänen peräänsä häntä koholla. "Arvaa mitä, Berry? Minä-"
"Kutsu minua Omegaksi", hän mutisi. "Se on minun nimeni nyt, asemani laumassa."

Nimi: Hippu, Dawn

26.10.2016 13:53
"Hippu, heräähän kulta." Joku tökki lempeästi niskaani, kunnes avasin silmäni. Karhunvatukkapensaaseen tunkeutui aamun kirkasta valoa. Kohotin unisena päätäni ja katsoin emon silmiä yhä hieman unisena.
"Huomenta, Hippu", toivotti emo hymyillen.
"Huomenta", vinkaisin.
Suuni avautui haukotukseen, emon kasvoille tuli lämmin hymy. Sitten vääntäydyin kömpelöön istuma-asentoon ja katselin sillä pentumaisen hölmöllä tavalla ympärilleni pienessä tilassa, jossa emon kanssa olin. Näin ulkona liikkuvia susia, kun he kulkivat paikasta toiseen. Jotkut olivat tummia, toiset vaaleita. Isäni oli kertonut, että jokainen täällä oli susi, kun sitä pitkä aika sitten ihmettelin.
"Kuinka paljon susia tuolla on?" kysyin.
Emo sipaisi tuuhealla hännällään selkääni. "Melko paljon. Siellä on sinun laumasi", hän vastasi.
"Lauma? Mikä on lauma?" kummastelin kulmat kurtussa. Luimistin korviani viattoman tietämättömänä ja käännyin katsomaan vaaleanharmaaturkkista emoani. Hän hymähti lempeästi.
"Jokainen susi kuuluu laumaan", hän selitti. "Syntymästä asti. Kun sinä synnyit, Hippu, kukaan ei voinut kyseenalaistaa kuuluvuuttasi Dawn: in laumaan, sillä sinä olet minun ja Rickyn pentu ja me molemmat kuulumme tähän laumaan. Ole ylpeä, että kuulut Dawn: in laumaan, kultaseni." Hän nuolaisi päälakeani. Kuononi kurtistui, sillä en yhtään pitänyt siitä.
"Minä olen ylpeä", lupasin emoa katsoessani ja työnsin kieleni ulos suusta läähättäen hetken.
Menin nisälleni ja lysähdin vatsalleni, alkaen sen jälkeen imeä tarmokkaasti lämmintä maitoa. Poljin emon pehmoista vatsaa käpälilläni. Maito täytti hiljalleen vatsaani ja sai oloni uneliaaksi vaikka olin vasta herännyt. Olin utelias tietämään asioita ja nyt mieleeni hiipi kysymys: *Onko muita laumoja? Onko minun oma laumani ainoa?*
Kun lopetin syömisen, aioin kysyä emolta lupaa mennä ulos, siitäkin huolimatta, että olin aika pieni. Varmaankin... Mutta sitten pesään ilmestyi eräs tummanharmaa uros, jonka siniset, ylpeät silmät kiinnittyivät ensimmäiseksi minuun. Räpäytin silmiäni suu raollaan.
"Isä?" varmistin tökerösti.
"Isäpä hyvinkin", tulija naurahti, astahti eteeni ja lipaisi nenääni. "Mitä kuuluu, Hippu?"
"Hyvää", hymyilin.
Isä siirsi katseensa emoon.
"Hei, Sirena. Mukavaa nähdä sinuakin." Hän meni emon luokse ja painoi kasvonsa vasten tämän kasvoja, hymyillen. Katselin heitä. Lämmin tunne liekehti sisälläni, tuntui kuin olisin koska tahansa voinut pompata ilmaan ja liitää eteenpäin matkojen päähän. Oli ihana nähdä isä ja emo yhdessä. Nousin pienille käpälilleni ja sainkin jo sillä kiinnitettyä heidän huomionsa.
"Saisinko mennä ulos?"
"No sinähän olet malttamaton", isä murahti huvittuneena.
Lysähdin istumaan korvat lerpallaan. "Enkö sitten pääse? Olenko liian pieni siihen, niin kuin emo joskus sanoi? Mutta siitähän on niin kovasti aikaa!" Raapaisin allani olevia pehmikkeitä kynsillä. En ollut käynyt ollenkaan ulkona! Vaikka olisin tahtonut, olin silti päättänyt odottaa, sillä jos emo olisi taas vastannut kielteisesti, eihän se sitten olisi onnistunut. Sirena - emoni - katseli minua hymyillen ja isä ojensi suuren käpälänsä ja hieraisi sillä hellästi päälakeani. Hän vilkaisi emoa.
"Totta kai voit mennä", tämä sanoi.
Hihkaisin iloisena ja loikin ulos.

//Sori tönkkö loppu, mut ku kirjaston kone ni joo. Kotona ei oo nettiä - vielä ;) Sitte niitä stooreja vasta tuleeki!

Nimi: Rita (Bourne)

26.10.2016 08:06
Alfa puri minua raivoissaan kurkusta. Se otti kipeää ja vajosin maahan. Alfa päästi irti.
"Miksemme voi sopia tästä puhumalla?" Alfa kysyi vihaisena. Nousin seisomaan. En halunnut alistua nyt Alfalle.
"Jos nyt noudattaisit Laumalakia ja et enää pahoinpitelisi pentuja? Muussa tapauksessa joudun häätää sinut laumasta, muttta sitä en haluaisi...", Alfa sanoi.
"Miten niin? Kaikki vihaavat minua nyt..", sanoin. Alfa pudisti päätään.
"No, lupaatko, ettet pahoinpitele enää pentuja?" tämä sanoi. Huokaisin. En kai. Mutta Northerlylle en sanoisi anteeksi. Sanokoot itse ensin.
"En pahoinpitele", sanoin.
"Hyvä", Alfa sanoi ja lähdimme tassuttelemaan kohti leiriä. Emme puhuneet matkalla mitään. Mietin, miksei Alfa haluaisi häätää minua laumasta.. Pian saavuimme leiriin. Sudet katsoivat minua vaivautuineisti.
*Olivatko he kuulleet tästä?* ajattelin hädissäni.
"Eikai hän enää pahoinpitele pentuja?" Ebba kysyi Alfalta.
"Ei. Ja pyydän ettette puhu siitä enää. Onko selvä?" Alfa kysyi ja Ebba meni alemmas. He ovat siis kuulleet.. Näin Northerlyn Partiosusien pesän edustalla. Tämä katsoi minua vihaisesti silmiin. Ei hän antaisi anteeksi.. Kävelin surullisena pentupesälle. Jos elämäni tarkoitus oli vahtia pentuja, sillä ei olisi mitään järkeä.. Jääpallo ja Lumipallo tulivat minua vastaan pentupesälle.
"Mikä on emo?" Jääpallo kysyi. Eivät he ymmärtäisi. Menin makuulle makuupaikalleni. Lumipallo ja Jääpallo tulivat viereeni.
"Ei mikään", sanoin.
*Eivätkö he pelkää minua?* ajattelin. Eivät kai he tajunneet. Pennut menivät makuulle viereeni. Nuoleskelin pentujeni päitä. Ei minulla ollut muitakuin he. Pentujen hengitys tasaantui ja tajusin niiden olevan unessa. Northerly tuli aina tähän aikaan kyselemään kuulumisia. Tiesin ettei hän tulisi. Kyynel vierähti poskelleni. Voisin vaikka lähteä laumasta. Eihän se muita haittaisi. Pistin silmäni kiinni. Yhtäkkiä kuulin askelia. Ne olivat tulossa tänne. Haistoin Northerlyn.. Toinekin kyynel vierähti poskelleni. Avasin silmäni ja Northerly tuli näkyviin. Katsoin tätä silmiin.

//Northerly?

Nimi: Rita (Bourne)

25.10.2016 14:31
Tallustelin Lean rajan lähettyvillä.
*Typerä Northerly. Hän ei osaa ymmärtää minua*, ajattelin. Halusin pennuista eroon. Istahdin ja katselin taivasta. Aurinko oli juuri noussut. Minun pitäisi olla pentupesässä pentuja vahtimassa.
*Vihaan tätä! Haluan olla taas Partiosusi!* huudahdin. Yhtäkkiä kuulin askeleita. Ne kuuluivat takanani. Haistoin Alfan. Alfa käveli pois pensaan takaa. Tämän ilme ei ollut iloinen. Tämä katsoi minua vihaisesti.
"Kuulin mitä sinä olet tehnyt", Alfa murisi. Murisin takaisin.
"Etkö tiedä Laumalaista mitään? Sääntönumero yksitoista, et saa vahingoittaa pentuja!" narttu katsoi minua vihaisesti. Murisin.
"En minä edes halunnut pentuja!" huusin. Kurkustani kuului jo kova murina. Paljastin hampaani. Häätäköön Alfa minut laumasta. Pääsisin kaikesta tästä eroon! Alfa vastasi murinaani ja paljasti myös hampaansa.
*Ei Alfasta ole vastusta minulle*, ajattelin.
*Kiitos vanha Alfa!* jatkoin. Alfa hyökkäsi kimppuuni ja puri minua niskasta. Tämän yrittäessä Niskaravistusta rimpuloin itseni irti. Hyppäsin Alfan niskaan ja purin tätä niskasta, niin, että Alfa vinkaisi.

//Jatkan ite myöhemmin..

©2018 Kristallisudet - suntuubi.com